mainos_428

Kuljetukset

Big dataa hyödynnetään rataosuuksien huollossa

artikkelikuva: Big dataa hyödynnetään rataosuuksien huollossa

Rataverkossa liikkuu keskimäärin 12 – 13 prosenttia maaliikenteen tavarakuljetuksista. Raiteet on pidettävä kunnossa, jotta rahti pääsee liikkumaan ilman ongelmia. Nykyisin dataa kerätään monista lähteistä sen arvioimiseksi, mitkä rataosuudet alkavat olla korjausten tarpeessa.

Suomen valtakunnallisessa 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa rautateiden ylläpitoon on vuosina 2021–2032 tarkoitus varata suurempi rahoitusosuus kuin maantieverkon kunnossapitoon.

Rataverkon ylläpito sekä kunnossapito ja kehittäminen ovat Väyläviraston vastuulla. Tarkoituksena on pitää rataverkko kunnossa, jotta junaliikenne turvallista ja sujuvaa.

Suomen liikennöidyn rataverkon pituus on lähes 6 000 kilometriä, josta 3 330 kilometriä on sähköistettyä rataa. Vuosittain ratainfrastruktuurin kunnossapitoon käytetään lähes 200 miljoonaa euroa.

Vuonna 2020 Väylävirasto teetti edellistä vuotta runsaammin ratatöitä, koska määrärahoja oli enemmän.

Raiteet vaativat kunnostusta

Tavarajunat ovat yleensä henkilöjunia painavampia ja rasittavat siksi rataverkkoa. Toisaalta esimerkiksi paikallisjunia kulkee tietyillä kisko-osuuksilla usein, joten nekin aiheuttavat merkittävää rasitusta.

Vaikka radan rakenteet olisivat sinänsä kunnossa, kelin tai kaluston aiheuttamat ongelmat voivat pysäyttää junia ja aiheuttaa katkoksia sekä rahti- että henkilöliikenteeseen.

Rataosuuksien ikääntyessä joudutaan jossain vaiheessa toteamaan, että raiteiden kunto ei vastaa enää nykyisiä määräyksiä. Niinpä rataosuus ei ole enää kuljetustarpeiden mukainen ja vaatii kunnostusta, mahdollisesti myös tilapäisiä nopeus- tai muita rajoituksia.

Ajan mittaan ilman kunnostustoimenpiteitä ratakiskot voivat vääntyä tai katketa. Jos kisko pääsee vääntymään niin paljon, että siihen jää pysyvä mutka, sitä ei pysty enää tukemalla oikaisemaan, vaan kisko on vaihdettava.

Radan mahdollisten kunnostustarpeiden arviointia varten Väylävirasto esimerkiksi yhdistelee eri lähteistä juna- ja raidetietoja ratakuormitusanalytiikan parantamiseksi. Rautateiden liikennemäärien ja kuormituksen aiempaa huomattavasti tarkemmista tiedoista on hyötyä esimerkiksi rataosuuksien kunnossapidossa.

kuva

Tieto lisää turvaa

Tietoa rataosuuksien kuormituksesta saadaan esimerkiksi rautateiden turvalaitteista, jotka varmistavat muun muassa, että junat eivät törmää toisiinsa. Laitteista saadaan tarkkaa tietoa junien kulkemisesta sekä raideosuuksien varaamisesta erilaisille junille. Nämä raideosuuksien varaustiedot voidaan edelleen yhdistää muun muassa tietoon junan kokoonpanosta ja kokonaismassasta.

Datan pohjalta voidaan myös nähdä, millaista raideliikennettä eri osuuksilla kulkee. Samalla voidaan selvitellä raiteiden kulumisen syitä, rataosuuksien kestokykyä ja vaihteiden tarkastusvälejä.

Tästä saadaan Väylävirastolle pohjatietoa, jota on mahdollista hyödyntää eri rataosuuksien kulumisen ja korjaustarpeen ennakoinnissa.

Kaikkien ratainfrastruktuurin osien kulutuksen laskemiseen menetelmä ei vielä toistaiseksi sovellu. Esimerkiksi ajolankojen kuluminen ei ole riippuvainen junien massasta. Lisäksi kaikilla rataosuuksilla ei ole sellaisia turvalaitteita, joista saataisiin järjestelmään sopivaa tietoa.

Väyläviraston yhteistyökumppanina analytiikkahankkeessa on CGI, joka on muun muassa kehittänyt järjestelmälle soveltuvan pilvipalvelupohjaisen alustaratkaisun.

Nykyisin big dataa eli todella suurta määrää eri lähteiden mittaustietoja käytetään hyödyksi myös muiden liikennemuotojen mahdollisten ongelmien arvioinnissa. Telemetriatietojen avulla voidaan vaikkapa selvittää ja ennakoida laivamoottorien huollon tarvetta.

Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Pixabay

Mitä mieltä olit artikkelista?

vote 1 vote 2 vote 3 vote 4 vote 5

Seuraa Prologistiikka

Prologistiikka uutiskirje

mainos_35



Seuraa Prologistiikka
Facebook, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »