Huolinta-alalla on suuri merkitys Suomen ulkomaankaupan toimivuuden varmistajana, sillä noin puolet ulkomaankaupan tavaravirroista on huolitsijoiden järjestämää. Lokakuussa 2020 julkaistu Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton Huolinta - avain toimivaan ulkomaankauppaan -selvitys avaa toimialan merkittävää arvoa Suomen kansantaloudelle ja ulkomaankaupalle. Raportin mukaan huolinta-ala on pystynyt toteuttamaan Suomen ulkomaankaupan kuljetukset tehokkaasti, vaikka Covid-19-pandemia on myllertänyt globaaleja toimitusketjuja.

Liikenne ja logistiikka ovat yksi eniten koronasta kärsineistä toimialoista. Palta ry:n Palvelujen suhdanteet 1/2021 -raportin mukaan toimialan liikevaihto laski viime vuonna 20 % ja työllisten määrä väheni 9 000 henkilöllä. Koronarajoitukset näkyivät kuitenkin etupäässä henkilöliikenteessä – tavaralogistiikassa tilanne on ollut vakaampi.

Lentoliikenteen matkustajamäärien raju väheneminen koronapandemian aikana on johtanut matkustajalentojen ja lentoreittien peruutuksiin, mikä on samalla vähentänyt lentorahdin kuljetuskapasiteettia. Kehitys on ollut paljolti samansuuntaista eri puolilla maailmaa.

Rataverkossa liikkuu keskimäärin 12 – 13 prosenttia maaliikenteen tavarakuljetuksista. Raiteet on pidettävä kunnossa, jotta rahti pääsee liikkumaan ilman ongelmia. Nykyisin dataa kerätään monista lähteistä sen arvioimiseksi, mitkä rataosuudet alkavat olla korjausten tarpeessa.

Valtaosa maaliikennerahdista liikkuu rekkojen kyydissä, mutta teiden kunto heikkenee ja tiestön ylläpidon rahoitus lähivuosina näyttää jäävän riittämättömäksi. Kuljetusten sujuvuus kärsii, mutta kyse on myös liikenneturvallisuudesta. On esimerkiksi arvioitu, että Suomen synkät liikennekuolleisuusluvut Ruotsin lukuihin verrattuna selittyvät myös naapurimaata huonokuntoisemmalla ja turvattomammalla tieverkostolla.

Kone- ja metalliteollisuuden yritysten tuotannon materiaalin ostoista rahallisesti vain pieni osa kohdistuu tarvikkeisiin, mutta nimikkeellisesti ne ovat suurin ryhmä. Tarvikkeen logistiikan kulut ovat aina suuremmat kuin itse tuotteen hinta. Voiko tarvikelogistiikkaa tehostaa?

"Toimitimme viime vuonna kokemäkeläiselle Lehtosen Konepaja Oy:lle neljän uuden siltanosturin lisäksi kymmenen kappaletta kevyempiä seinäkääntönostureita, joista jokainen palvelee aina kahta työntekijää ja työpistettä kerrallaan. Näin odotusajat pienenevät ja läpimenoajat paranevat, samoin yrityksen yleinen suorituskyky", Satateräs Oy:n toimitusjohtaja Juha Paukkunen toteaa.

Tutkimuksen mukaan valtaosa kaikesta tuotantoajasta teollisessa ympäristössä kuluu osien ja komponenttien kuljetukseen. Materiaalinkäsittelyssä on paljon sellaista, mitä voidaan virtaviivaistaa ja tehostaa. Optimoitu trukkikalusto on yksi väline materiaalinkäsittelyn tehostamiseen. "Aika usein mennään sieltä, missä aita on matalin, eli otetaan samanlainen trukki kuin ennenkin. Tilanteet ja asiat muuttuvat, liikuteltava tavara muuttuu, maailma muuttuu. Vanha ei aina olekaan enää tarkoituksenmukainen nykyhetken ja lähitulevaisuuden tarpeisiin", sanoo Jungheinrich Oy:n toimitusjohtaja Mika Laatikainen.

Yhä useampi konepaja kiinnittää huomiota sisälogistiikkaan ja sen ajanmukaistamiseen. Tämän päivän innovaatiot luovat uusia mahdollisuuksia kokonaan uudentyyppisille prosesseille myös sisälogistiikassa, joka monesti on elintärkeä osa valmistavan tehtaan tuotantoa. Nykyään sisälogistiikassa hyödynnetään usein esimerkiksi RFID- ja viivakooditekniikkaa sekä automaatiota. Uudesta tekniikasta on paljon apua myös pientarvikelogistiikassa.

Kansainvälisesti toimiva, täyden palvelun pientarvikelogistiikkaan erikoistunut Bufab-konserni on kehittänyt teollisuuden pientarvikkeiden hallintaan uuden EasyTrack -sovelluksen, jonka avulla sopimusasiakas voi tarkastella hyllytyspalvelun piiriin kuuluvia hyllytyspisteitään ja niissä olevia tuotteita.

Digitaalisuus kirittää trukkien tuottavuutta ja turvallisuutta - työmukavuuttakaan unohtamatta

Ferrometal on tuonut markkinoille älykkään palvelukonseptin teollisuuden pientarvikevarastoinnin optimointia varten. Uuden CleverBin-järjestelmän avulla voidaan varmistaa, että kriittisiä pientarvikkeita on aina riittävästi saatavilla. Järjestelmä vähentää varmuusvarastoinnin tarvetta ja samalla pienentää turhien tuotantokatkosten riskiä.

Kiinteistönhuolto- ja rakennusyrityksillä voi olla suuri hyötyajoneuvokanta, jonka hallinta tulee kalliiksi ja vie paljon aikaa ja energiaa henkilöstöltä. Ajoneuvojen kalustonhallinnan voi hoitaa kilpailukykyisemmin ulkoistamalla sen kokonaan siihen vihkiytyneelle alan huippuosaajalle Modul-Systemille.